Toistaiseksi ainut hyvä puoli tuossa lenkkeilyssä on se, etten millään raaskisi syödä lempiherkkujani. Pastaa, herkullisia kastikkeita, ranusteja (lue: ranskalaisia), pastaa, italialaistyyppistä pitsaa, parmesaania, pastaa, popkorneja enkä edes pastaa! Aivan järkyttävää!
Mitä sitten syön, kun noin suuri lohkare luokavaliostani on käsieni ulottumattomissa? Yritän epätoivoisesti valita pastan, perunan ja riisin tilalle kasviksia, paistettuja kasviksia ja salaateja. Vähän vihreääkin koitan saada lautasen reunalle. Tervetuloa seuraamaan epätoivoisia yrityksiä kevyen ruoan etsinnästä.
Tämän päivän väri oli vihreä: herkkusalaatti sitrusvinaigrettellä ja vihermujusmoothie eksyivät ruokapöytääni täysin varoittamatta. Hyvää oli, vaikka ruokailusta onkin pari tuntia ja massu kurnii jo.
Mitä ihmettä liikkujat syövät pitääkseen linjat kurissa? Eihän tarkoituksena voi olla jatkuva nälkä ja nääntyminen?! Tosin, rajoittunut ruokavalioni voi olla syynä ruokavalion yksipuolisuuteen.. En syö kananmunaa paitsi leivonnaisissa, maitorahka menee vain mustikkarahkana, purkkitonnikalaa ei voi edes kutsua tonnikalaksi eikä raejuustokaan maistui kuin hotellin buffassa (älkää kysykö).
Lämpöaalto 